|

"KYLLÄ TÄMÄ JOULUNVIETTO JO RAUKASEE, VARSIN UUNIN PÄÄLLÄ" Sunnuntai-ilta 27.12.09 Meidän pikku Donnamme on sitten ehtinyt syksyn ja alkutalven kuluessa aikuistua kun ikääkin on jo vuosi ja 4 kuukautta. Donna on hyvin rauhallinen, mutta kuitenkin leikkisä kun siihen tilaa ilmaantuu. Rasmus tahtoo joskun hallita vähän liikaa, ettei kissat aina saa rauhasa leikkiä keskenään ja niissä kahinoissa Donna jää sitten vähän sivuun. Kati vanhemapana ja enemmän koiraan tottuneena osaa ottaa rauhallisemmin Rasmuksen joskus kovatkin otteet. Donna on sillain jännä, että hän ulkoilee aika vapaasti kotona, mutta ei lähde pihalta minnekään ja aina kun kutsuu häntä nimeltä, niin pian ilmestyy jostakin lähistöltä ja tulee sisälle. Pyrimme sillä lailla kontrolloimaan, ettei pääse lähtemään kauaksi, eikä pois pihapiiristä, vaikka onkin ulkosalla. | TULI ONNEKSI TUO PIPO PÄÄHÄN ! |  | | "MUKAVA KUN ON KUUSIKIN TUOTU SISÄLLE " |  |
Tässä on sopivan sulhasen etsintä parasta aikaa menossa Donnalle ja uskoakseni tiinehtyminen onnistuu hyvinkin kun kiimat ovat olleet niin selviä kummallakin kerralla ja kestäneet niin kauan. Sunnuntai-ilta 9.8.09 Viikko on ollut mitä kaunein ja kesäinen, lämpötila reippaasti yli 20. Kyllä tällainen lämpötila ja auringinpaahden vie suurimmat juoksuhalut myös lemmikeistä, mieluimmin näyttävät lepäilevän varjoisissa paikoissa ja takapihan tuntumassa kasvava ohrapelto tarjoaa sopivan varjoisia nukkuma-ja piilopaikkojen kovimman helteen ajaksi, mitä nyt turkkiin tarttuu kaikenlaisia roskia mukaan. Lemmikkien kesä on kulunut leikeissä pihapiirissämme ja asuntoautomatkoilla Suomen kesässä. Kaikesta on selvitty ilman mitään haavereita ja sairauksia. Donna ei ole ihan samalla tavalla päässyt mukaan kolmikon yheisiin leikkeihin, vaan vetäytyy usein yksikseen tai ihmisten seuraan mieluummin ja jättää isommat rajuimpiin tappeluihin ja juoksuihin kahdestaan. Tosi hyvin on Donna oppinut seuraamaan hoitajiaan pihalla ja tulemaan kutsumalla aina esille, jos on mennyt vanhan talon alle tai muualle piiloon Rasmuksen liikaa häirintää tai muuta maailman melua ja hälyä. Donna on kovin rauhaa rakastava ja pelkää meluavia ääniä. Olen jostakin lukenut, että Ragdolit eivät osaa pelätä mitään, mutta kyllä tämä vähäinen oma kokemukseni kyllä osoitaa toista. Donnalla täyttyi 5.8.09 1 vuosi.  Turkki on koko ajan muuttunut yhä ruskeammaksi, muistuttaa nyt kyllä vähän liikaakin hiekassa tahriintunutta valkoista turkkia, mutta odotan mielenkiinnolla miten tummaksi se menee. Donna on hyvin rauhallinen, mutta sukkelaliikkeinen kun pääsee oikein juoksemaan. Mielestäni juoksutyyli Donnalla eroaa tavallisen maatiaiskissan juoksusta, se on sellaista hyppivää ja vähän äkkiliikkeistä. | Rasmus erehtyi kissan häkkiin |  | Silmän pesulla ! | 19.7.09 jälleen lähdössä uudelle seikkailuille ! Donna tyttömme odottaa yksivuotissynttäreitään eli kissan maailmasta katsottuna vissiin jo melko aikuisen elämää aloittelee. Ja onhan Donna aikuistunutkin, eilen illalla oli siinä pihahommia viimeistelemässä ja huomasin kun Donna juoksi koirankopissa yllättäen pieni hiirentapanen suussaan, arvasin sen päästäimeksi jota kissa ei syö, mutta oli ihme kyllä jostain saanut saaliikseen sen ja leikki ja touhusi innoissaan. No oli meillä pihalla vähän vaarallisempiakin kulkijoita eilen, pieni kyykin oli ilmestynyt paistattelemaan päivää keskelle pihaa. Mistä asti lieneekin siihen ilmestyntyt, kun matkaa pihan reuna-alueilta on kuitenkin jonkun verran. Valitettavasti tämän eläjän matka päättyi siihen, kuitenkin piti itsekin hakea saappaat jalkaan ja narrata Rasmuskin sisälle ennen toimitusta. Donnakin on oppinut hyvin kulkemaan noita kävelypolkuja tuolla luontopoluillla kun tulomatkalla pysähdyimme Simossa ja Donna ulkoillessan näki järvenrannan pitkospuut, niin sinne vain oitis lenkille ja niinhän ihailimme joukolla sitten Simojärven ympäröimää suota. | Hillasuon tutkimusta Luirolla | | | |
1.7.09 Donnankin kesä, niinkuin toistenkin meillä, on mennyt kesästä nauttien ja vähän kärpäsistäkin. Donna on erikoistunut ulkona jahtaamaan mehiläisiä ja kärpäsiä ja yrittää kovasti kiinnisaantia. Pelottaa välistä,että mehiläiset pistävät kun yht´äkkiä joku alkaa käpälilllään häiritsemään kukissa ateriointia. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole käynyt, kun ei ole jälkiä jättäneet. Donna on kyllä vähän kanssa liian kuivamuonan syöjä, kun ei tahdo mikää kelvata sen rinnalla, pitäisi välillä varmaan lakata antamasta noita raksuja, että maistuisi muukin. Lienee kuitenkin vain etu, että paino pysyy hallinnassa, vaikka kissa jotenkin olisi nätimpi hieman pulleampana, toisin kuin me ihmiset. | Kesämietteitä |  | Paini Katin kanssa |  | Rasmuksen ja Donnan iltatuokio kesäillan tuoksuja ihastellen |
FIN*Kattiklaanin Delilah, kutsumanimeltään Donna ja viralliselta väriltään ruskeatabbynaamio colourpoint, EMS-koodi RAG n 21, tuli siis kotiimme 31.10.2009 noin viikon vaille 4 kk:n ikäisenä kissatyttönä. Donna tyttömme on syntyisiin Ruukista, kasvattajana FIN*Kattiklaani ja vanhemmat ovat: IC FIN*Metsänkuninkaan Barrett, rek.no FIN SRK LO 72843, RAG n 04 ja S*RagaCoon´s Zupernova LolliPoppa, rek.no FIN SRK LO 78428, RAG a 21.
Donnan sukutaulu löytyy seuraavilta sivuilta: http://pawpeds.com/db/?a=p&id=781800&g=4&p=rag&date=iso&o=ajgrep Donnan isä on siis väriltään ruskea ja halusin sisarusparvesta nimenomaan Donnan, joka oli ainoana perinyt isänsä värin. Odotan mielenkiinnolla Donnan värin ja turkin kehittymistä iän karttuessa. Pian kolme kuukautta Donna on siis ollut meidän ja entisten lemmikkiemme seurana ja ilona ja karttunut painoltaan jo hyvän matkaa yli 2 kilon ja erityisesti viimeisinä viikkoina on huomannut varsinkin hännän alkavan kehittyvän sellaiseksi kauniiksi Ragdoll -kissan ulkomuodon kruunaajaksi, jota tältä rodulta odotankin.  Olen tutustunut Ragdoll -rotuun muutaman vuoden ajan ja valintani sen suhteen harkitessani rotukissan kasvatusta oli itsestään selvä. Jo tämän muutaman kuukauden yhteiselon jälkeen olen saanut todeta rodusta sen seurallisuuden ja mm. erilaisen kiintymisen ihmiseen kuin tavallinella maatiaiskissalla on. Vähän olemme käyneet ulkosallakin totuttelemassa lumeen ja talveen, mutta kyllä ne sisäkissat varpaat eivät ole tottuneet lumeen ja pakkaseen. | |  | | Minkäslaiselta se ympäristö näyttää | näin talviaikaan - | Ihmeellistä on ! |
|